lauantai 2. maaliskuuta 2013

Kielletty kirja-essee

Kuka minä olen?


Herman Hessen vuonna 1927 julkaistu Arosusi on romaani, joka on osittain omaelämäkerrallinen. Arosusi teosta on pidetty myös Hessen luetuimpana ja tunnetuimpana romaanina. Kirjan on kustantanut WSOY ja kääntäjänä toimi Eeva-Liisa Manner.

Romaanin tapahtumat sijoittuvat Saksaan ja kirjan päähenkilönä toimii Harry Heller hieman erakoitunut ja omaalaatuinen mies. Harrylla on kaksi persoonaa; toinen on verenhimoinen susi, jotai hän itse kutsuu arosudeksi ja toinen puoli hänestä on sivistynyt. Kirja perustuukin suurimmaksi osaksi Harryn pohdintaan omasta itsestään. Harry taistelee sen välillä haluaako hän olla onnellinen arosutena, mutta hyljeksitty erakko vai sivistynyt ja yhteiskuntaan sopiva, mutta kykemätön olemaan onnellinen.

Kirjan muita mainittavia henkilöitä ovat Hermine ja Pablo. Hermine on niin sanotusti Harryn pelastaja täydellisestä erakoitumisesta. Harry kärsii identiteettikriistään niin pahasti, että on ajautua itsemurhan partaalle. Hermine kuitenkin auttaa Harrya saamaan taas kiinni normaalista elämästä. Harry ihailee jollain tasolla yli-ihmisiä eli ihmisiä jotka eivät välitä leikkiä sivistyneitä tai aatelisia. Pablo on juuri tälläinen ihminen ja hän opettaakin Harrylle elämää.

Romaanin lukeminen oli mielestäni ajoittan hankalaa johtuen Hessen vaikeista sanavalinnoista ja hienostuneesta kielestä. Kirjan lukeminen vaatii keskittymistä ja syventymistä siihen. Psykoanalyyttiset pohdinnat, joita teos sisältää runsaasti ovat erityisen vaiketa luettavaa ja ajoittan hieman tylsistyttäviä. Toisaalta on kuitenkin hyvä, että Harryn persoonan etsintää katsotaan myös psykologisesta näkökulmasta ja sitä pohditaan syvällisesti.

Teoksen henkilöihin syvennytään todella tarkasti. Kirjailija pyrkii kuvaamaan henkilöiden ja erityisesti päähenkilön pään sisällä tapahtuvia asioita. Toisaalta tämän ei luulisi jättävän mitään arvailun varaan, mutta itselleni psykoanalyyttiset pohdinnat eivät kuitenkaan aivan täysin auenneet. Olisin ehkä kaivannut enemmän etenevää kerrontaa ja juonelle suurempaa roolia. Harryn vaikean itsepohdiskelun takia oli välillä myös vaikea hahmottaa vaikuttivatko hänen ympärillään elävät ihmiset häneen negatiivisesti vai positiivisesti. Esimerkiksi Pablosta olisi voinut sanoa hänen opettaneen Harrylle elämää, mutta myös vaikuttaneen Harryn erakoitumiseen.

Tapahtumat sijoittuvat sodan jälkeiseen aikaan Saksassa. Miljöötä ei teoksessa kuvata erityisen tarkasti, koska psykologinen kerronta ja pohdinta vie suuren osan teksistä. Kuitenkin tämä sodan jälkeinen aika saattaa vaikuttaa kirjan huonoon vastaanottoon ja onkin varmasti yksi syy miksi se on kielletty. Uskon myös, että 1900-luvun alkupuolella jolloin kirja julkaistiin ei oltu totuttu näin rankkoihin aiheisiin. Vaikka kirja ei suoranaista fantasiaa olekaan, mutta luulen senkin olevan osa syyllinen teoksen kieltämiseen.

Omaelämäkerrallisen kirjasta tekee Hessen omassa elämässään kokemat vaikeudet samalla kun hän kirjoitti kirjaa. Kirjan päähenkilön Harrynkin kohtalo jää hieman avoimeksi. Hän ilmeisesti jatkaa kamppailuaan itsensä löytämisestä, eikä pelastusta tunnu löytyvän.




sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Runoarvostelu

Täytetyn eläimen lämpö on Tytti Heikkisen esikoiskokoelma, joka on ilmestynyt vuonna 2008. Teoksen kustantaja on Kirja kerrallaan/ Lasipalatsin mediakeskus Oy.

Tytti Heikkisen esikoiskokoelma on hakukoneella tuotettua runoutta ja se vaikuttaa näkyvästi runon selkeyteen. Runot ovat joissain kohdin erittäin vaikeaselkoisia ja tuntuu, että asiasta hypitään toiseen liian nopeasti. Toisaalta hakukoneen käyttö tekee runoista myös erilaisia ja yllätyksellisiä.

Runokokoelmasta on saatu kuitenkin yllättävän yhtenäinen ja yhdistäväksi teemaksi voisikin nostaa yksinäisyyden."Nooh, lapsena olin yksin, kun toiset suuntasivat leikkipuistoon ja töihinsä. Silloin en vielä osannut puhua paria sanaa enempää. Yksinäni sain rauhassa itkeä ja huutaa ja purkautua."

Täytetyn eläimen lämpö alkaa otsikolla, "Lapsena minulla oli lapsen eksistenssi", ja siinä on tarinanomaista kerrontaa lapsen suusta.  Kokoelman lopetus on aikuisen naisen yksinpuhelua. Runokokoelmalla on siis selkeä kaari ja yksinäisyys pysyy kuitenkin yhdistävänä teemana.

On hienoa, että Heikkinen on ottanut tavallisten runojen mukaan myös tarinallista kerrontaa, koska se selkeyttää heti yleiskuvaa. Heikkinen on halunnut tuoda pitää myös huumoria mukana kirjoittaessaan runokokoelmaa. Aina ei kuitenkaan ole täysin itsestäänselvyys missä kohdin huumoria käytetään. Jotkin kokoelman sarjat menivät itseltäni täysin ohi, koska kieli oli vaikeaa ymmärtää ja en tiennyt pitikö asiaan suhtautua huumorilla vai ei.

Runokokoelman loppupuolella keskeiseksi aiheeksi yksinäisyyden lisäksi nousee vapaus ja joissain määrin kuolema."Pitäisi varmaan kysyä,sisältyykö vapauteen oikeus paeta maailmaa. Minä pyrin eroon ihmisistä      
koska haluan irti todellisuudesta ja sitä sitoo ihmiseen ennen kaikkea toinen ihminen." Oikeastaan vasta runokokoelman loppupuolella lukijalle avautuu, että kokoelman aiheina toimivat yksinäisyys ja vapaus.

torstai 3. toukokuuta 2012

Jos minä olen ole sinä

jos minä olen puu ole sinä juuret
jos minä olen idiootti ole sinä aivoni
jos minulla on ongelma ole sinä kanssani ratkaisija
jos minä luotan sinuun luotathan sinä minuun

Anagrammi nimestä

linnun uni anarkia

Runo lauluista

sä olit oikees, oot mun unelmien poikaystävä
koska ilman suo mulla ei oo syytä elää
tää on vuosisadan rakkaustarina
kun katsoit minuun, rakastuin mä luuseriin

maanantai 16. huhtikuuta 2012